Kristillisdemokraattien kansanedustaja, lääkäri Sari Tanus on huolissaan voimakkaasti lisääntyneistä huoneistopaloista. Viime aikojen lukuisia ihmishenkiä vaatineet huoneistopalot ovat osoittaneet, että paloturvallisuudessa on Suomessa edelleen paljon parannettavaa. Suomessa tapahtuu vuosittain yli 3000 huoneistopaloa.

Alkuvuoden aikana paloissa on menetetty lukuisia ihmishenkiä. Suomessa tilastoitiin tammikuussa yli 45 prosenttia enemmän asuintalojen tulipaloja vuodentakaiseen verrattuna. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEKin mukaan juuri päättyneen tammikuun aikana kirjattiin 302 asuinrakennuspaloa. Viime vuonna vastaava luku oli 208.

Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen tilaston mukaan yli 67 % asuinkerrostalojen tulipaloista syttyy keittiössä. Lähde: Toimintavalmiuden vaikuttavuus asuntopaloissa. Terhi Kling, Kati Tillander, Tuula Hakkarainen. 2014. Helsingin kaupungin pelastuslaitos. Tulipaloissa kuolee vuosittain useita kymmeniä ihmisiä. Paloista aiheutuvat aineelliset vahingot ovat myös mittavat. Suuri osa huoneistopaloista saa alkunsa liedestä.

On huomattava, että ennen varsinaisen tulipalon syttymistä, sähkölaitteista ja muista keittiön materiaaleista muodostuu hyvin vaarallisia kaasuja, jotka saattavat estää sammutustoimenpiteet, tai pahimmassa tapauksessa, ovat jo ehtineet tappaa asunnossa olevat ihmiset. Varsinkin vanhusväestön mahdollisuudet toimia tällaisissa tilanteissa ovat erittäin heikot.

Nykyistä teknologiaa hyödyntäen tällaiset palot olisi mahdollista ehkäistä ilman suuria kustannuksia.

Sari Tanus on erityisen huolissaan ikäihmisistä. Hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on mahdollistaa ikäihmisten mahdollisuus asua omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään. ”Yhä useampi vanhus asuukin, myös elämänsä viimeisinä vuosinaan, omassa kodissaan, joten on tärkeää kiinnittää huomiota myös kodin turvallisuuteen. Unohduksesta, tai muusta toiminnallisesta häiriöstä, johtuvia vaaratilanteita tapahtuu kotona asuville vanhuksille yhä enenemässä määrin” Tanus muistuttaa.

Tavallinen palohälytin ei pysty estämään liesipaloa. Palovaroitin ainoastaan ilmoittaa, kun palo on alkamassa, tai jo alkanut. Ratkaisu sähkölaitepalojen estämiseen on järjestelmä, joka vaaratilanteen havaittuaan, katkaisee virran laitteesta. STM:n toimenpideohjelmassa, Turvallisesti kaiken ikääKoti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn ohjelma 2021–2030, on linjattu ikäihmisten palokuolemien ja paloissa vammautumisien määrän vähentäminen: ”Liesiturvallisuus paranee, kun otetaan käyttöön turvallisempia liesiä tai liesiturvatekniikkaa”

Sari Tanus on tehnyt liesivahtien käyttöönotosta toimenpidealoitteen vuonna 2018. Tanus painottaa, että liesivahtien avulla suuri osa liesipaloista voitaisiin estää. Mikäli tällaiset laitteet saadaan pakolliseksi ainakin seniori- ja erityisryhmien asuntoihin, voidaan niiden avulla vähentää oleellisesti huoneistopaloja ja niissä menehtyneiden ihmisten määrää. Liesivahtien käyttö yleistyy monissa maissa. Mm. Norjassa liesivahdit ovat pakollisia kaikissa uusissa asuinrakennuksissa.