SSA

Palokunta vierailee suomalaiskodeissa erityisesti ruoanlaiton takia, ja itse sammutettuja tulipalon alkuja arvioidaan olevan huomattavasti tilastoitua enemmän. Kaikista rakennuspaloista noin joka toinen on ihmisen aiheuttama, ja valtaosa olisi estettävissä.

Tulipaloja syttyy Suomessa edelleen huomattava määrä joka vuosi. Pelkästään asuinrakennuspaloja tilastoidaan keskimäärin 2800 vuodessa, eli noin kahdeksan tulipaloa joka päivä. Pelastustoimen taskutilaston[1] mukaan suurin yksittäinen syttymissyy on ruoanlaitto, ja palokunta vieraileekin noin 2–3 kokin kotona joka päivä. Tilastossa ovat mukana vain hätäkeskuksen tietoon tulleet tapaukset.

”Todellinen liesipalojen aiheuttamien vaaratilanteiden määrä voi olla nelinkertainen Pronton tietoon verrattuna”, sanoo erikoistutkija Tarja Ojala Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä. Jos palonalku on saatu sammutettua itse, arviolta noin kolme neljästä ihmisestä ei ilmoita sitä hätäkeskukseen lainkaan[2].

Suomella on parannettavaa tulipalojen ennaltaehkäisyssä, sillä noin puolet kaikista rakennuspaloista johtuu ihmisen toiminnasta – yleensä vahingosta tai huolimattomuudesta[1]. Vanhan sanonnan mukaan vahinko ei tule kello kaulassa, mutta kotien tulipaloista valtaosa olisi itse asiassa estettävissä. Se vaatii toimia paitsi yksilöiltä, myös yrityksiltä ja yhteiskunnan eri tasoilta.

Siellä missä on lämpöä, on herkemmin myös tulipaloja. Keittiön rooli syttymispaikkana korostuu ympäri maailman, ja Suomessakin se johtaa kirkkaasti tilastoja. Esimerkiksi kerrostaloasunnoissa lähes seitsemän tulipaloa kymmenestä saa alkunsa keittiöstä[3].

Keittiön korostuminen tilastoissa ei ole mikään ihme, sillä useimmissa keittiöissä on paljon lämpöä ja sähkölaitteita. Erityinen vaaranpaikka on liesi ja sen käyttäjä: unohdukset, vahingot ja lieden epätyypillinen käyttö toistuvat liesipalojen syissä, lieden tekninen vika aiheuttaa paloja vain harvoin[2].

Keittiön paloturvallisuutta voi parantaa monella tapaa, mutta vahvin turva syntyy keinojen yhdistämisestä. ”Osalla ihmisistä on oletus, että induktioliesi on ehdottoman paloturvallinen. Mutta eihän se ole”, Ojala toteaa. Esimerkiksi pannulla oleva rasva voi ylikuumentuessaan syttyä tuleen liesityypistä riippumatta.

Liesivahti puuttuu tehokkaasti lieden vaaratilanteisiin, ja katkaisee tarvittaessa laitteesta virran ennen tulipalon syttymistä. Ojala arvioi, että esimerkiksi liesivahdin ja induktiolieden yhdistelmällä liesipaloja saataisiin vähennettyä merkittävästi, mutta liesivahdin voi asentaa myös vanhaan sähkölieteen. ”Meillä on paljon ihmisiä, jotka hyötyisivät liesivahdista.”

Tulipalojen yleisimmät syyt ovat loogisia, ja suurimmalla osalla varmasti tiedossa. Liesi, kiuas ja muut sähkölaitteet aiheuttavat useita vaaratilanteita päivittäin. Myös avotulen, kuten takan, kynttilöiden ja tupakoinnin tuomat tulipaloriskit ja niiden ennaltaehkäisyn tärkeys ovat yleisesti tiedossa. Silti tulipaloja syttyy.

Ihminen voi varautua moneen asiaan ennalta ja noudattaa turvallisia toimintamalleja, mutta jokainen meistä on vain ihminen. Vahinkoja ja unohduksia sattuu kenelle tahansa.

Moni vaaratilanne olisi kuitenkin estettävissä. Paloturvalliset valinnat yksilön ja yhteiskunnan tasoilla, tietoisuuden ja paloturvallisuusosaamisen lisääminen sekä ennakoivan paloturvatekniikan käyttö vähentäisivät kotien tulipaloja merkittävästi.