Innohome Liesivahti pelasti uhkaavan tilanteen Muuramessa
Juuri asennettu Innohome Liesivahti joutui heti tulikokeeseen, kun ruoanlaitto oli vähällä päättyä tulipaloon. Liesivahti havaitsi vaaratilanteen ja katkaisi liedestä virrat ennen kuin lämpötila pääsi kohoamaan tulipalon syttymispisteeseen.
Muuramelaisessa kodissa vaihdettiin vanha ja hitaaksi käynyt liesi tehokkaaseen induktiolieteen. Timo Siltala oli tottunut siihen, että vanhan lieden kanssa saattoi ensin laittaa pannun kuumenemaan, ja lähteä sitten etsimään lihoja jääkaapista tai laittaa vaikka kahvin keittymään.
”Tämä uusi induktioliesipä oli huomattavasti napakampi”, Siltala sanoo. ”Se oli minuutissa siinä vauhdissa että käryä alkoi nousemaan, ja silloin liesivahti onneksi katkaisi sen. Olisi saatu ensimmäisinä päivinä jo tulipalo aikaiseksi ilman sitä.”
Kotien tyypillisimmät tulipaloriskit liittyvät juuri lieden käyttöön. Induktioliesi on valurautaista tai keraamista versiota turvallisempi, mutta siinäkin piilee omat riskinsä. Liedellä olevan pannun tai kattilan lämpötila nousee nopeasti korkeisiin lukemiin. Liesivahti sopii yhteen kaikenlaisten sähköliesien kanssa. Se reagoi lieden vaaratilanteisiin ensin hälytyksellä, ja katkaisee tarvittaessa liedestä virran ennen tulipalon syttymistä.
Liesivahti hankittiin keittiön pintaremontin yhteydessä
Siltalan keittiössä tehtiin kevyt pintaremontti kesällä 2023. Uudistuksen yhteydessä muun muassa maalattiin keittiön pintoja ja kohennettiin paikkoja. ”Samalla mietittiin, että nyt täytyy päivittää turvallisuusasiatkin”, Siltala toteaa.
Unohdusten mahdollisuus oli mielessä, ja vanhasta verkkaisesta liedestä luopuminen tuntui sopivalta hetkeltä liesivahdin hankinnalle. Liesivahdin toimintaperiaate oli tuttu entuudestaan, eikä laitteen valintaan mennyt kauaa.
”Sähkömies oli asentanut juuri näitä samoja. Kysyttiin vaan, että onko tämä sellainen minkä hän osaa ja mikä toimii, ja hän sanoi että juu laittakaa se”, Siltala kertaa.
Nyt Innohome Liesivahti on ollut käytössä vajaan vuoden, ja Siltala on tyytyväinen hankintaan. Liesivahti toimii Siltalan mukaan juuri odotusten mukaisesti.
Suomessa syttyy tuleen keskimäärin kahdeksan kotia joka päivä
Liesivahtistandardi EN 50615 haltuun
Erilaiset standardit ovat yhteisiä ylös kirjattuja sopimuksia, vaatimuksia ja suosituksia esimerkiksi tuotteen tai palvelun ominaisuuksista. Liesivahtistandardi EN 50615 antaa raamit liesivahdin toiminnalle.
Liesivahti tuo turvaa ruoanlaittoon ja ehkäisee kotien yleisimpiä tulipaloja. Se tarkkailee lieden tapahtumia kellon ympäri, ja reagoi vaaratilanteisiin ennen tulipalon syttymistä. Liesivahtistandardin EN 50615 tarkoitus on varmistaa, että liesivahti toimii kuten pitää.
Eurooppalainen standardi on astunut voimaan vuonna 2015. Yhtenäiselle liesivahtistandardille oli ollut jo tilausta, sillä esimerkiksi Norjassa liesivahdit ovat olleet pakollisia jokaiseen uuteen kotiin vuodesta 2011 alkaen. Me Innohomella olemme kehittäneet ja valmistaneet liesivahteja sitäkin kauemmin. Ensimmäinen Innohome Liesivahti tuli markkinoille vuonna 2005.
Liesivahtistandardi EN 50615 pureutuu liesivahtien toimintaan ja turvallisuuteen. Mutta mitä standardissa tarkalleen ottaen sanotaan? Nappaa liesivahtistandardi haltuun tästä.
TIESITKÖ | Myös Suomessa on otettu vahvasti kantaa liesivahtien käytön puolesta. Pienjännitesähköasennusten standardisarja SFS 6000 päivittyi loppuvuodesta 2022 ja mukaan tuli mm. vaatimus liesivahtien käytöstä seniori-, palvelu- ja erityisryhmien asunnoissa. Myös muihin asuntotyyppeihin liesivahtia suositellaan.
Tutustu SFS 6000 päivitykseen tarkemmin täällä.
Liesivahtistandardi EN 50615 lyhyesti
Jotta liesivahti olisi turvallinen, kestävä ja toimintavarma, täytyy liesivahdin ehkäistä tai sammuttaa tulipalo häiritsemättä kuitenkaan ruoanlaittoa. Lisäksi sen täytyy kestää ruoanlaitoista aiheutuvaa kuumuutta ja kosteutta, ja havaita vaaratilanteet myös mahdollisilta katvealueilta.
Liesivahtistandardi EN 50615 on osa standardiperhettä. Se tarkoittaa, että liesivahteja koskee myös joukko muita säädöksiä. Esimerkiksi kotitaloussähkölaitteita koskevat turvallisuusmääräykset pätevät liesivahteihinkin. Liesivahtistandardi on tuotestandardi, joka ottaa kantaa täsmällisesti liesivahteja koskeviin erityispiirteisiin.
Liesivahtistandardin vaatimukset voidaan jakaa karkeasti kahteen osaan: laitteen toimintaa ja ominaisuuksia ohjaaviin säädöksiin.
Liesivahtien toiminta: kokkaustestit
Tärkeä osuus liesivahtien toimintavarmuuden todentamiseksi on liesivahdin toiminnan testaaminen käytännössä. Standardissa määritellään tarkkaan, millä tavoin testit tulee tehdä. Esimerkiksi öljyn määrä suhteessa käytetyn kattilan kokoon on eritelty taulukkoon, ja testikeittiön täytyy vastata tyypillistä keittiötä ylä- ja alakaapistoineen.
Liesituulettimen teho voi vaikuttaa testin lopputulokseen, joten kaikki testit suoritetaan sekä liesituulettimen ollessa pois päältä, että täydellä teholla.
Liesivahtistandardi erottelee liesivahdit seuraavasti:
- Ryhmä A – Sammuttava. Liesivahdin täytyy sammuttaa jo alkanut tulipalon alku. Vaikka palo ei ehtisi leviämään laajalle, syntyy liekeistä ja sammutusjärjestelmästä väistämättä aineellisia vahinkoja.
- Ryhmä B – Ennaltaehkäisevä. Liesivahdin tulee katkaista lieden virta ennen tulipalon syttymistä. Vaatii edistyksellistä teknologiaa ja on tehokkuutensa ansioista selvästi yleisin.
- Ryhmä AB – Yhdistelmä. Ryhmän AB liesivahtien tulee pystyä sekä ennakoimaan että sammuttamaan tulipaloja.
Valtaosa liesipaloista olisi kokonaan estettävissä kategorian B liesivahdilla. Ne ovat hinta-laatusuhteeltaan ylivoimaisia, ja suurin osa markkinoilla olevista liesivahdeista kuuluu tähän kategoriaan. Siksi keskitymme tässä erityisesti B-tyyppiä koskeviin vaatimuksiin.
Kategorian B kokkaustestit
Kategorian B liesivahteja testataan kolmella eri kokkaustestillä:
1. Väärät hälytykset
Tämän ensimmäisen kokkaustestin tarkoitus on varmistaa, ettei liesivahti häiritse normaalia ruoanlaittoa. Testiin tarvitaan kolme vesikattilaa ja yksi öljykattila. Vettä keitetään ensin 20 minuuttia, jonka jälkeen öljykattilaa aletaan kuumentaa täydellä teholla, vesikattiloiden poristessa vieressä.
Liesivahdin tulee katkaista liedestä virta ennen kuin öljy lämpenee 330 asteeseen, mutta se ei saa katkaista virtaa ennen kuin öljy on vähintään 200-asteista.
2. Levyjen testaaminen yksitellen
Tässä testissä varmistetaan, että liesivahti katkaisee liedestä vaaratilanteessa virrat myös ei-optimaalisissa tilanteissa. Öljykattilaa kuumennetaan yhdellä levyllä, ja muille asetetaan tyhjät kattilat katvealueita luomaan. Testi toistetaan kaikilla levyillä, ja liesivahdin tulee jokaisessa tapauksessa katkaista virrat niin, että öljy ei pääse syttymään.
3. Pahin mahdollinen tilanne
Tässä testissä valitaan edellisessä testissä huonoimman tuloksen saanut levy. Vaihdetaan siinä ollut kattila valurautapannuun ja toistetaan testi. Myös tässä testissä liesivahdin tulee katkaista liedestä virta riittävän aikaisessa vaiheessa. Pannulla ollut öljy ei saa syttyä myöskään virtojen katkaisun jälkeen.
Muut vaatimukset liesivahdeille
Kokkaustesteissä pyritään varmistumaan liesivahdin toiminnasta mahdollisimman kattavasti. Koska keittiöitä ja kokkaustilanteita on kuitenkin monenlaisia, tulee liesivahdin ohjeissa määritellä esimerkiksi sallitut asennuspaikat, laitteen kiinnitystapa ja lieden maksimileveys. Näin minimoidaan riski vääränlaisesta asennuksesta johtuvista häiriöistä.
Liesivahtistandardi EN 50615 luo muitakin vaatimuksia liesivahdeille. Laitteen herkkyyttä voi olla tarpeen säätää joko asennuksen yhteydessä tai jälkikäteen. Väärä herkkyystaso voi vaikuttaa liesivahdin toimintavarmuuteen, joten herkkyyssäädösten muuttaminen ei saa tapahtua vahingossa tai automaattisesti.
Lisäksi liesivahtistandardissa kiinnitetään huomiota esimerkiksi laitteen paikoillaanpysymiseen, toimintakunnon testaamiseen kun liesivahti on jo käytössä, sekä mahdollisuuteen kytkeä laite väliaikaisesti pois päältä.
Moni keittiöiden sähkölaitteita koskeva vaatimus soveltuu liesivahdeille sellaisenaan. Tällaiset vaatimukset liittyvät muun muassa vikavirtasuojaukseen, laitteen kestävyyteen ja kosteudensietokykyyn, sekä komponentteihin.
Oikea-aikaista reagointia
Jotta liesivahdista on tosipaikan tullen hyötyä, sen täytyy toisaalta reagoida vaaratilanteisiin riittävällä herkkyydellä, mutta toisaalta sen ei kuulu häiritä ruoanlaittoa tai aiheuttaa turhia hälytyksiä. Liesivahtistandardi EN 50615 tähtää tämän turvaamiseen.
Innohome Liesivahti on ensimmäinen liesivahtistandardin täyttänyt liesivahti, ja Innohomella onkin pitkä historia liesivahtien kehittämisessä ja valmistamisessa. Liesivahtistandardin ohella liesivahtien tulee täyttää myös muita vaatimuksia. Esimerkiksi Innohome Liesivahdit ovat myös mm. radiolaite- ja sähköturvallisuusvaatimusten mukaisia.
Liesiturvalaite tuo turvaa ruonlaittoon
Kotien yleisin tulipalo on liesipalo. Pelkästään Suomessa palokunta vierailee vuodessa keskimäärin 900 kokin kotona, ja itse sammutettuja tulipalon alkuja arvioidaan olevan moninkertaisesti. Liesiturvalaite vähentää liesipalojen määrää, sillä suurin osa liesipaloista on ihmisen toiminnan seurausta.
Kun kodissa syttyy tulipalo, se on noin joka kolmannessa tapauksessa peräisin liedeltä. Tarkemmin ottaen syynä on ruoanlaitto. Unohtunut tai huolimaton ruoanlaitto, liedelle jääneet ylimääräiset tavarat sekä vahingossa päälle mennyt liesi toistuvat kotien tulipalojen syissä. Ongelmaan pyritään puuttumaan erilaisilla liesiturvalaitteilla, joiden teho kohdistuu ensisijaisesti lieden käyttäjään.
Turvalliset toimintatavat keittiössä ovat tietysti kaiken lähtökohta, mutta tilastojen valossa se ei riitä. Liesipalot ovat vuodesta toiseen kotien yleisimpiä tulipaloja. Liesiturvalaite ottaa osan huolesta pois ihmisen harteilta, ja tuo turvaa ruoanlaittoon.
Liesiturvalaitteita on moneen lähtöön, ja niiden toimintatavat eroavat toisistaan. Yksinkertaisimmillaan liesiturvalaite havahduttaa kokkaajan takaisin ruoanlaiton pariin tai sammuttaa lieden tietyn ajan kuluttua. Tehokas liesiturvalaite osaa tarvittaessa myös toimia käyttäjän puolesta. Oikea-aikainen toiminta on kullanarvoista erityisesti silloin, kun lieden käyttäjä on syystä tai toisesta estynyt reagoimaan tilanteeseen.
Miten liesiturvalaite toimii?
Turvaliesi
Turvaliesi on ajastimella varustettu liesi. Ennen ruoanlaiton aloittamista käyttäjän täytyy säätää haluttu aika. Ilman tätä liesi ei mene päälle. Kun aika on kulunut umpeen, turvaliesi sammuttaa lieden ja liesi jäähtyy.
Turvalieden toiminta edellyttää, että lieden käyttäjä pystyy omaksumaan turvalieden käytön. Turvaliesi ei suojaa, jos ajastin on kytketty vahingossa päälle tai jos palovaara syntyy kun ajastimessa on vielä aikaa. Se ei auta myöskään silloin, jos käyttäjä on epähuomiossa kytkenyt väärän levyn päälle.
Ulkoinen virtakytkin tai ajastin
Ulkoinen virtakytkin tai ajastin toimii saman periaatteen mukaan kuin turvaliesi, mutta ulkoisena lisänä. Sen voikin lisätä jo olemassa olevaan lieteen. Se estää lieden kytkeytymisen päälle vahingossa ja ajastin ajastaa lieden sammumaan tietyn ajan kuluttua.
Ulkoisessa virtakytkimessä tai ajastimessa on samat ongelmat kuin turvaliedessä. Virtakytkin tai ajastin ei auta, jos niitä ei käytä oikein tai jos liesipalo syttyy kesken ruoanlaiton.
Liesihälytin
Myös liesihälyttimen voi lisätä olemassa olevaan lieteen. Liesihälytin tarkkailee lieden lämpötiloja ja hälyttää, jos lämpötila nousee liian nopeasti tai liian korkealle. Se havahduttaa käyttäjän takaisin ruoanlaiton pariin, mutta ei auta tilanteessa jossa lieden käyttäjä on estynyt toimimaan.
Liesivahti
Liesivahti on kaikkein älykkäin ja tehokkain liesiturvalaite. Liesivahti koostuu anturista (liesihälytin) ja lieden taakse kytkettävästä ohjainyksiköstä, jotka voi lisätä lieteen myös jälkikäteen. Liesihälytin hälyttää vaaratilanteen huomatessaan. Jos hälytykseen ei reagoida ja tilanne jatkuu vaarallisena, hälytin lähettää signaalin ohjainyksikköön, joka puolestaan katkaisee liedestä virran ennen tulipalon syttymistä.
Liesivahdin käyttö on helppoa, ja laite on arjessa huomaamaton. Vaaratilanteen uhatessa se kuitenkin toimii, vaikka lieden käyttäjä olisi estynyt reagoimaan tai vaikka ketään ei olisi kotona. Sen toiminta ei ole riippuvainen ihmisestä.
Lähes kaikki liesipalot olisivat ehkäistävissä liesivahdilla
Liesivahdin toimintamalli ja helppous tekevät siitä tehokkaan tavan ehkäistä tulipaloja. Liesivahti reagoi jo ennen tulipalon syttymistä ja pitää ruoanlaiton turvallisena. Innohome on liesiturvallisuuden pioneeri ja markkinajohtaja Norjassa, jossa liesivahdit ovat olleet pakollisia kaikkiin uusiin koteihin vuodesta 2010.
Liesivahtien teho on havaittu myös Suomessa. Liesivahdeista tuli hiljattain pakollisia uusiin seniori-, palvelu- ja erityisryhmien asuntoihin, ja todennäköistä on, että kohdeluettelo tulee kasvamaan lähivuosien aikana. Vahinkoja nimittäin sattuu kenelle tahansa. Innohome Liesivahti nappaa vaaratilanteesta kopin, jos lieden käyttäjä ei siihen syystä tai toisesta pysty.
Kenelle liesiturvalaite sopii?
Tulipalossa on aina kyse hengenvaarasta. Pienikin tulipalo voi johtaa suuriin taloudellisiin menetyksiin, vammautumisiin ja pahimmillaan henkilövahinkoihin. Keittiöturvallisuudesta on tärkeää pitää kiinni, ja liesivahdin tapainen liesiturvalaite ehkäisee vahingosta tai unohduksesta johtuvia vaaratilanteita.
Liesiturvalaite on erityisen hyödyllinen lapsiperheissä, lemmikkitalouksissa, ja kodeissa joissa asukkaan toimintakyky on alentunut esimerkiksi korkean iän tai muistisairauden myötä. Tehokkaimman turvan tuo liesivahti, ja oikein kohdistuvalla ennakoinnilla tulipalojen määrää voidaan vähentää huomattavasti.
Innohome Liesivahti hoitaa tilanteen tarkkailun, ennakoinnin ja toiminnan tarvittaessa täysin ilman ihmistä.
SFS 6000 päivitys vahvistaa
asumisen paloturvallisuutta
SFS 6000 päivitys vahvistaa asumisen paloturvallisuutta
Uudistunut pienjännitesähköasennusten standardisarja SFS 6000 puuttuu suomalaiskotien suurimpaan paloturvallisuusriskiin, liesipaloihin. SFS 6000 päivityksen myötä liesivahdit ovat vastedes pakollisia uusiin liesiin ja liesitasoihin seniori- ja palveluasumisessa sekä erityisryhmien asunnoissa. Päivitys tuo parannuksia myös muiden asuntotyyppien liesiturvallisuuteen.
Liesipalot ovat suurin yksittäinen syy kotien tulipaloille, ja palokunta vieraileekin 2–3 kokin kotona joka päivä. Todellinen vaaratilanteiden määrä on vielä huomattavasti korkeampi, sillä arviolta kolme neljästä ihmisestä ei ilmoita itse sammutettua palon alkua hätäkeskukseen lainkaan.
Vaikka liesipalot luokitellaan usein sähköpaloiksi, on todellinen syy lähes aina käyttäjässä. Unohdukset, vahingot ja huolimattomuus toistuvat liesipalojen syissä. Lieden tekninen vika on kyseessä vain harvoin. Suurin osa liesipaloista olisi estettävissä liesivahdilla. Innohome Liesivahti reagoi lieden vaaratilanteisiin ja katkaisee liedestä virrat ennen kuin tulipalo pääsee syttymään.
Vuodesta 2023 alkaen uudis- ja saneerauskohteiden sähköliedet ja -liesitasot tulee varustaa standardin SFS-EN 50615 mukaisella liesivahdilla seniori-, palvelu- ja erityisryhmien asunnoissa.
Suomalaisten heikko liesiturvallisuus on huomioitu myös päivittyneessä SFS 6000 standardissa, joka astui voimaan vuoden 2023 alussa. Standardin osiossa 4–42 käsitellään suojausmenetelmiä ja suojausta lämmön vaikutuksilta, ja kenties merkittävin muutos on liesiturvallisuutta koskevassa osiossa. Kyseiseen osioon on päivityksessä lisätty parannuksia kaikkien asuntojen paloturvaan, ja erityisen tärkeä on vaatimus standardin SFS-EN50615 mukaisen liesivahdin asentamisesta uusien liesien ja liesitasojen yhteyteen seniori-, palvelu- ja erityisryhmien asunnoissa.
Liesiturvallisuutta koskevien osien tarkoituksena on merkittävästi vähentää liesipaloja suomalaisissa kodeissa. Aiemmin liesivahti on ollut standardissa mukana vain suosituksena.
Päivitetty SFS 6000 standardi mahdollistaa turvallisen ruoanlaiton
Vahinkoja sattuu kaikille. Liesipalojen riski on kuitenkin erityisen suuri henkilöillä, joiden muisti tai toimintakyky on heikentynyt esimerkiksi korkean iän myötä. Alentunut toimintakyky lisää unohdusten ja vahinkojen määrää, ja heikentää henkilön pelastautumismahdollisuuksia mahdollisen tulipalon sattuessa. Siksi SFS 6000 standardin uudistus parantaa erityisesti näiden ihmisryhmien liesiturvallisuutta.
Vuodesta 2023 alkaen uudis- ja saneerauskohteiden sähköliedet ja -liesitasot tulee varustaa standardin SFS-EN 50615 mukaisella liesivahdilla seniori-, palvelu- ja erityisryhmien asunnoissa.
SFS 6000 standardipäivityksen myötä myös muissa asuinkohteissa vaaditaan jatkossa toimia liesiturvallisuuden parantamiseksi. Ensisijainen keino siihen on standardin SFS-EN 50615 mukainen liesivahti.
Suomalainen Innohome on liesivahtien pioneeri ja markkinajohtaja Norjassa, jossa liesivahdit ovat olleet pakollisia sikäläisen standardin myötä (NEK) jo vuodesta 2010. Innohome Liesivahti on liesivahtistandardin SFS-EN 50615 mukainen kustannustehokas ratkaisu, joka vastaa kaikilta osin kaikkia asuntoja koskeviin SFS 6000 standardipäivityksen vaatimuksiin.
Suomessa syttyy tuleen keskimäärin kahdeksan kotia joka päivä
Palokunta vierailee suomalaiskodeissa erityisesti ruoanlaiton takia, ja itse sammutettuja tulipalon alkuja arvioidaan olevan huomattavasti tilastoitua enemmän. Kaikista rakennuspaloista noin joka toinen on ihmisen aiheuttama, ja valtaosa olisi estettävissä.
Tulipaloja syttyy Suomessa edelleen huomattava määrä joka vuosi. Pelkästään asuinrakennuspaloja tilastoidaan keskimäärin 2800 vuodessa, eli noin kahdeksan tulipaloa joka päivä. Pelastustoimen taskutilaston[1] mukaan suurin yksittäinen syttymissyy on ruoanlaitto, ja palokunta vieraileekin noin 2–3 kokin kotona joka päivä. Tilastossa ovat mukana vain hätäkeskuksen tietoon tulleet tapaukset.
”Todellinen liesipalojen aiheuttamien vaaratilanteiden määrä voi olla nelinkertainen Pronton tietoon verrattuna”, sanoo erikoistutkija Tarja Ojala Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä. Jos palonalku on saatu sammutettua itse, arviolta noin kolme neljästä ihmisestä ei ilmoita sitä hätäkeskukseen lainkaan[2].
Suomella on parannettavaa tulipalojen ennaltaehkäisyssä, sillä noin puolet kaikista rakennuspaloista johtuu ihmisen toiminnasta – yleensä vahingosta tai huolimattomuudesta[1]. Vanhan sanonnan mukaan vahinko ei tule kello kaulassa, mutta kotien tulipaloista valtaosa olisi itse asiassa estettävissä. Se vaatii toimia paitsi yksilöiltä, myös yrityksiltä ja yhteiskunnan eri tasoilta.
Tulipalo saa useimmiten alkunsa keittiöstä
Siellä missä on lämpöä, on herkemmin myös tulipaloja. Keittiön rooli syttymispaikkana korostuu ympäri maailman, ja Suomessakin se johtaa kirkkaasti tilastoja. Esimerkiksi kerrostaloasunnoissa lähes seitsemän tulipaloa kymmenestä saa alkunsa keittiöstä[3].
Keittiön korostuminen tilastoissa ei ole mikään ihme, sillä useimmissa keittiöissä on paljon lämpöä ja sähkölaitteita. Erityinen vaaranpaikka on liesi ja sen käyttäjä: unohdukset, vahingot ja lieden epätyypillinen käyttö toistuvat liesipalojen syissä, lieden tekninen vika aiheuttaa paloja vain harvoin[2].
Keittiön paloturvallisuutta voi parantaa monella tapaa, mutta vahvin turva syntyy keinojen yhdistämisestä. ”Osalla ihmisistä on oletus, että induktioliesi on ehdottoman paloturvallinen. Mutta eihän se ole”, Ojala toteaa. Esimerkiksi pannulla oleva rasva voi ylikuumentuessaan syttyä tuleen liesityypistä riippumatta.
Liesivahti puuttuu tehokkaasti lieden vaaratilanteisiin, ja katkaisee tarvittaessa laitteesta virran ennen tulipalon syttymistä. Ojala arvioi, että esimerkiksi liesivahdin ja induktiolieden yhdistelmällä liesipaloja saataisiin vähennettyä merkittävästi, mutta liesivahdin voi asentaa myös vanhaan sähkölieteen. ”Meillä on paljon ihmisiä, jotka hyötyisivät liesivahdista.”
Moni sähköpalo olisi ehkäistävissä
Lieden ohella myös erilaiset muut sähkölaitteet ovat kiinteä osa arkea, eikä niiden paloturvallisuutta tule juuri ajatelleeksi. Moni lataa puhelintaan yön yli sängyn vieressä tai jopa sängyllä, ja suurin osa kodin sähkölaitteista on koko ajan seinässä kiinni, vaikka niiden valvomatonta käyttöä ei suositella. Valaisimet, kodinkoneet, kiuas ja viihde-elektroniikka toimivat useimmiten luotettavasti, mutta aiheuttavat vioittuessaan tai väärin käytettynä tulipalovaaran.
Tukes listaa sähköpalojen syiksi ihmisen toiminnan ohella mm. sähkölaitteiden viat, kunnossapidon puutteet sekä sähkölaitteiden tai -asennusten väärän tai huolimattoman käytön[4]. Huolellisella toiminnalla sekä laitteiden asianmukaisella käytöllä ja huollolla päästäisiin monesta sähköpalosta eroon.
Jos huolellisuus ja ennakoivat toimet palon ehkäisemiseksi eivät onnistu, palovaroitin auttaa havaitsemaan palon nopeasti. Se on myös lakisääteinen. Lisäturvaa koteihin tuo kehittynyt tekniikka. Esimerkiksi Innohome SSA osaa normaalin hälytyksen lisäksi katkaista sähköt siltä alueelta, jossa se havaitsee tulipalon alun. Koska sähköpalot voivat kyteä pitkään ennen leimahdusta, riittää virransyötön katkaisu useimmissa tapauksissa estämään tulipalon syttymisen. Osa rakennuttajista onkin jo ottanut älypalovaroittimet aktiiviseen käyttöön.
Ihminen on vain ihminen
Tulipalojen yleisimmät syyt ovat loogisia, ja suurimmalla osalla varmasti tiedossa. Liesi, kiuas ja muut sähkölaitteet aiheuttavat useita vaaratilanteita päivittäin. Myös avotulen, kuten takan, kynttilöiden ja tupakoinnin tuomat tulipaloriskit ja niiden ennaltaehkäisyn tärkeys ovat yleisesti tiedossa. Silti tulipaloja syttyy.
Ihminen voi varautua moneen asiaan ennalta ja noudattaa turvallisia toimintamalleja, mutta jokainen meistä on vain ihminen. Vahinkoja ja unohduksia sattuu kenelle tahansa.
Moni vaaratilanne olisi kuitenkin estettävissä. Paloturvalliset valinnat yksilön ja yhteiskunnan tasoilla, tietoisuuden ja paloturvallisuusosaamisen lisääminen sekä ennakoivan paloturvatekniikan käyttö vähentäisivät kotien tulipaloja merkittävästi.
Lähteet:
- Loponen Timo, Liukkonen Heidi (2022). Pelastustoimen taskutilasto 2016–2020. Pelastusopisto. http://info.smedu.fi/kirjasto/Sarja_D/D1_2022.pdf.
- Lepistö, Jukka & Kuurne, Laura & Ojala, Tarja (2021). Liesipalojen kokonaiskuva ja liesiturvallisuutta vaarantavat tekijät. Palotutkimuksen päivät 2021. Pelastustieto, Palotutkimuksen päivien erikoisnumero, s. 8-12. Palo- ja pelastustieto. https://www.spek.fi/wp-content/uploads/2021/08/PTP_2021.pdf.
- Kling, Terhi & Tillander, Kati & Hakkarainen, Tuula (2014). Toimintavalmiuden vaikuttavuus asuntopaloissa. Helsingin kaupungin pelastuslaitos 2014.
- Tukes (2022). Mediatiedote: Valaisinpalot lisääntyivät, kiuaspalot vähenivät – eniten sähköpaloja aiheutti edelleen lieden varomaton käyttö. https://tukes.fi/-/valaisinpalot-lisaantyivat-kiuaspalot-vahenivat-eniten-sahkopaloja-aiheutti-edelleen-lieden-varomaton-kaytto-. Luettu: 25.1.2023.
Uudistunut pienjännitesähköasennusten standardisarja SFS 6000
puuttuu suomalaiskotien suurimpaan paloturvallisuusriskiin.
Liesivahti pakolliseksi standardipäivityksen myötä
Tammikuussa 2023 voimaan astunut pienjännitesähköasennusten standardisarjan päivitys tekee liesivahdeista jatkossa pakollisia seniori-, palvelu- ja erityisryhmien asunnoissa. Päivitys koskee uusien liesien ja liesitasojen asennusta. Myös muissa asuntotyypeissä tulee ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin keittiön paloturvallisuuden lisäämiseksi.
Sähköasennusten turvallisuuteen tähtäävä standardisarja SFS 6000 on päivittynyt elokuussa 2022 ja astunut voimaan tammikuussa 2023. Yksi tärkeimmistä muutoksista on tiukennus asuinrakennusten paloturvallisuusvaatimuksiin.
Standardin SFS-EN 50615 mukainen liesivahti on vastedes pakollinen kaikkiin uusiin liesiin ja liesitasoihin seniori-, palvelu- ja erityisryhmien asunnoissa, ja sitä suositellaan myös muun tyyppisiin asuinrakennuksiin. Liesiturvallisuutta on lisättävä kaikissa uusissa asuinrakennuksissa.
”Liesipalot ovat tällä hetkellä kotien suurin paloturvallisuusriski, joten tämä on tärkeä muutos, jolla suojellaan erityisesti kaikkein riskialtteimpia ryhmiä”, sanoo Innohomen toimitusjohtaja Juha Mört. Suomalainen Innohome Oy on ennakoivien paloturvatuotteiden pioneeri ja liesivahtien markkinajohtaja Norjassa, jossa liesivahdit ovat olleet pakollisia kaikissa asunnoissa vuodesta 2010 lähtien.
Suomessa syttyy noin kolme liesipaloa joka päivä
Keittiö on kotien ylivoimaisesti suurin riskipaikka tulipalojen suhteen. Suurin osa asuinrakennusten tulipaloista saa alkunsa keittiöstä, ja siellä useimmiten liedeltä. Ruoanlaitto on suurin yksittäinen syy asuinrakennusten tulipaloihin, ja palokunnan käyntiä vaativia liesipaloja syttyy noin kolme joka päivä.
Erityisessä vaarassa ovat iäkkäät ja muistisairaat, sillä alentunut liikunta- tai toimintakyky paitsi lisää liesipalojen riskiä, myös heikentää pelastautumismahdollisuuksia tosipaikan tullen. Siksi päivitetyssä SFS 6000 standardissa keskitytään erityisesti näiden riskiryhmien paloturvallisuuden parantamiseen.
Lisätietoja:
Saskia Kerkkänen
Markkinointipäällikkö, Innohome Oy
+358 40 555 1338
saskia.kerkkanen@innohome.com
Sähköstandardisarjan päivitys on tärkeä askel kohti paloturvallisempaa asumista
Liesivahti tulee jatkossa pakolliseksi muun muassa palvelutaloihin vuoden vaihteessa voimaan astuvan SFS 6000 standardisarjan päivityksen myötä. Myös kotitalouksien tulee ryhtyä erityistoimiin paloturvallisuuden lisäämiseksi.
Yli puolet kotien tulipaloista saa alkunsa keittiöstä. Pelkästään Suomessa syttyy keskimäärien kolme liesipaloa päivässä, ja todellisen määrän on arvioitu olevan huomattavasti korkeampi*. Lähes kaikki liesipalot olisivat estettävissä Innohome Liesivahdilla.
Erityisessä vaarassa ovat iäkkäät ja muistisairaat, sillä liesipalot lähtevät useimmiten käyttäjävirheistä: esimerkiksi unohduksista, vahingoista tai huolimattomasta käytöstä*. Vuoden vaihteessa voimaan astuva SFS 6000 pienjännitesähköstandardisarjan päivitys puuttuu juuri tähän muuttamalla liesivahdin pakolliseksi uusien liesien asennuksen yhteydessä seniori- palvelu- ja erityisryhmien asunnoissa.
Standardisarjan päivitys on osa asumisen turvallisuuteen tähtäävää jatkumoa. Liesiturvatuotteiden käyttöä on suositeltu ennenkin, mutta nyt on otettu askel eteenpäin kiristämällä paloturvallisuuden vaatimuksia kaikissa asunnoissa. Innohome Liesivahti täyttää uuden standardin vaatimukset, ja ehkäisee liesipaloja tehokkaasti riippumatta vaaratilanteen syystä.
Kotona asuvat ikäihmiset ovat eriarvoisessa asemassa
Sähköstandardisarjan päivitys on tärkeä askel, mutta se yksinään ei riitä. Yhä useammat suomalaiset asuvat kotonaan entistä vanhemmiksi, ja myös yhteiskunnallinen trendi on tukea ikääntyvien asumista kotona mahdollisimman pitkään**.
Senioriasumista koskeva uudistus ei kuitenkaan suoraan koske kotona asuvia ikäihmisiä, mikä jättää heidät paloturvallisuuden kannalta eriarvoiseen asemaan. Esimerkiksi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK arvioi palokuolemien määrän kasvavan tulevaisuudessa, jos ikääntyvien kotonaan asuvien henkilöiden paloturvallisuuteen ei kiinnitetä riittävästi huomiota**.
Uusi standardisarjan päivitys ohjaa onneksi myös kotien paloturvallisuutta parempaan suuntaan. Päivityksen myötä kodeissakin on tehtävä erityisiä toimenpiteitä lieden ja keittiön paloturvallisuuden parantamiseksi, uuden lieden valinnan tai asennuksen suhteen. Jääkin jokaisen omalle vastuulle miettiä, millä toimenpiteillä parhaiten pitää itsensä ja läheisensä turvassa.
Innohome Liesivahti ehkäisee liesipalot tehokkaasti jo ennalta, jolloin todellista vaaratilannetta ei pääse edes syntymään. Liesivahti ei häiritse ruoanlaittoa, mutta puuttuu peliin vaaran uhatessa ensin hälytyksellä ja lopulta virtojen katkaisulla. Innohome Liesivahti onkin helppo ja turvallinen ratkaisu erilaisiin asumismuotoihin.
Pienikin tulipalo on haitallinen
Pahimmillaan tulipaloissa on kyse ihmishengistä. Huomattavasti useammassa tapauksessa vahingot kuitenkin kohdistuvat terveyteen ja omaisuuteen. Pienikin tulipalo voi aiheuttaa huomattavia vahinkoja omaisuudelle, terveydestä puhumattakaan. Palovammojen hoitokustannukset voivat nousta miljooniin euroihin**, ja tunnearvoltaan tärkeitä esineitä ei voi rahalla edes korvata. Siksi olisikin tärkeää estää tulipalot jo ennalta.
Turvallisuusasioita ei välttämättä haluta tai huomata miettiä etukäteen, joten standardisarjan päivitys on erittäin tärkeä askel paloturvallisuuden lisäämiseksi. Esimerkiksi Norjassa ollaankin Suomea huomattavasti edellä paloturvallisuudessa: liesivahdit ovat olleet pakollisia jokaiseen kotiin jo vuodesta 2010 sikäläisen sähköstandardin myötä.
Lähteet:
* Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK
** Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK
Suomessa on arviolta 193 000 muistisairasta, ja vuosittain kirjataan
14 500 uutta sairastunutta.
Selviä parannuksia kotien liesiturvallisuuteen SFS 6000 päivityksen myötä
Liesi on vuodesta toiseen kotien vaarallisin laite. Palokunnan käyntiä vaatimia liesipaloja rekisteröidään noin 1000 vuosittain. Arvio on, että raportoimattomia, itse sammutettuja, on moninkertaisesti enemmän. Esimerkiksi USAssa arvio on 50 raportoimatonta liesipaloa yhtä raportoitua liesipaloa kohti. Liesipalot rekisteröidään usein sähköpaloiksi, koska palo on alkanut sähkölaitteesta. Kyse on suurimmassa osassa tapauksia kuitenkin huolimattomuudesta eikä laiteviasta.
Pienjännitesähköasennuksia koskevaan SFS-6000 standardiin on elokuussa 2022 tullut päivityksiä, joiden tarkoituksena on merkittävästi vähentää liesipaloja suomalaisissa kodeissa. Standardi astuu voimaan vuoden vaihteessa. Standardin osiossa 4-42 käsitellään Suojausmenetelmiä ja Suojausta lämmön vaikutuksilta. Kyseiseen osioon on päivityksessä tullut mukaan vaatimus liesivahdin asentamisesta tiettyihin kohteisiin. Suosituksena liesivahti on standardissa ollut mukana jo viisi vuotta.
Erityisesti seniori-, palvelu- ja erityisryhmien asunnoissa asuvien turvallisuuteen on kiinnitetty huomiota vaatimalla tällaisten asuntojen uusien sähköliesien ja liesitasojen yhteyteen standardin SFS-EN 50615 mukainen liesivahti. Päivitetyssä standardissa (SFS 6000-4-421.8) on myös vaatimus erityisistä toimenpiteistä muihinkin kotitalouksiin kiinteästi asennettavien liesien ja liesitasojen valinnassa ja/tai asennuksessa, joilla palovaaraa pienennetään. Tällaisia toimenpiteitä ovat standardin mukaan ensisijaisesti SFS-EN 50615 liesivahti tai muu liesipalon havaitseva turvatekniikka.
Helpoin ja edullisin tapa kattaa tuleva standardimuutos on asentaa liesivahti samalla kun liesiä vaihdetaan uusiin. SFS-EN 50615 standardin mukainen Innohome Liesivahti sopii käytettäväksi minkä tahansa sähkölieden kanssa ja kattaa sekä erityisryhmien että peruskotien suojaustarpeen.
